keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Töpönarttu ....

....  on nyt sitten omani! Sovimme asiasta kasvattajan kanssa juuri äsken.Kuvia löytyy edellisestä postauksestani.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Lisää pentukuvia

H-hetki lähestyy, vielä kaksi viikkoa odotusta! Uniini pikku-Elli onkin jo saapunut.
Odottavan aika on pitkä, mutta ihana! Kaikeksi onneksi pennun kasvattaja on laittanut runsaasti kuvia facebookiin. Tässä pari niistä:

Kuvat: Kirsi Liikonen /Wäliharjun kennel

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Pennut ovat nyt kuuden viikon ikäisiä ja luonteet alkavat vähitellen ilmentyä. Kuvien töpönarttu on kuulemma juuri sellainen kuin olen toivonut. Toivon kovasti, että juuri hän on se omani.
 
Tässä vielä ryhmäkuva, jossa pojat painii ja tyttö katsoo kameraan:

klikkaa kuva isommaksi


Hassu haukkaaja


klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Laatikoistani löytyy mitä hassuimpia esineitä. Niinkuin nyt pullapihdit. Kertaakaan en ole näitä tainnut käyttää: pihdit ovat - yhdessä samaan sarjaan kuuluvan kakkulapion kanssa - äitini perua. Mutta kun oikein tarkkaan niitä tutkin, niin huomasin että kaiverruksena on äitini nimi ja oma syntymäaikani! Ovatkin siis oma syntymälahjani! Ehkä näillä ei niin hirveästi ole käyttöarvoa, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän. 

Hyvä tietää, että vaikka en ole syntynyt kultalusikka suussa, niin sentään hopeiset pullapihdit näpeissäni ;)

Makroviikot, haaste 2014/11 : Hassu


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Bo Carpelan, Axel




Aiheen lukupiirin tämänkertaiseen kirjavalintaan antoi ensi vuonna vietettävä Sibeliuksen syntymän 125-vuotisjuhlavuosi. Otimme siis förskottia. Axel kertoo Bo Carpelanin  lahjakkaan, mutta sairaalloisen sukulaisen tarinan. Axel Carpelan oli Jean Sibeliuksen suuri ihailija, ystävä ja ymmärtäjä.

Kirja on melko laaja, yli 450-sivuinen. Ensimmäiset noin sata sivua tuntuivat työläiltä lukea: koulupojan hajanaisia päiväkirjamerkintöjä, jotka eivät tuntuneet liittyvän oikein mihinkään ja jotka eivät ainakaan minun kiinnostustani kyenneet herättämään. Ihmettelin, kuka kumma tätäkin oikein ehdotti luettavaksi ja ajattelin jo etten taida viitsiä lukea loppuun. Viitsin sitten kuitenkin ja hyvä niin. Kirja onkin paikoin erittäin kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja pitää sisällään hyviä oivalluksia.

Taiteen olemuksesta Axel mm. kirjaa päiväkirjaansa 10.4.1906: ”Ja eikö aitoon taiteeseen kuulukin tämä yleisinhimillistäminen, tämä persoonattomuus ikuisessa pyrkimyksessä siihen mikä on salattua, sanatonta, vielä koskaan ilmaisematonta? Jannehan on usein puhunut siitä kuinka hän tuntee itsensä kuin meedioksi, välittäjäksi, läpikulkutilaksi. Ehkäpä ihmisen näyt eivät lainkaan ole yksityisiä ja yksinäisiä, vaan kaikille yhteisiä, mutta vain äärimmäisen harvojen näkemiä ja kuulemia?”

Axelin tragedia oli huono terveys, joka esti häntä toteuttamasta lahjakkuuttaan. Hän tunsi pitävänsä sisällään suurta musiikkia, mutta häneltä puuttui väline saattaa se ilmaistuksi. Hänen diagnoosinsa olivat neurastenia (krooninen väsymystila) ja hypokondria (luulotautisuus). Nämä lienevät olleet oman aikansa muotisairauksia, kuten myöhemmin hysteria ja nykyään uupuminen. Googlasin neurasteniaa, ja sille olisi nykyään ehkä löytymässä biologinenkin selitys joko geenimuunnoksen, virustartunnan tai stressin tuloksena. Neurastenian oireisiin saattavat auttaa omegahapot ja karnosiini.

Geopolitiikka ei ole sadassa vuodessa muuttunut mihinkään, sen osoittaa Axelin päiväkirjamerkintä 9.4.1917: ”Tämä maa joutuu kärsimään maantieteellis-poliittisesta asemastaan. Näen synkän slaavilais-nationalistisen pilven nousevan, mene tiedä, milloin se salamoi meidän yllämme.”

torstai 20. marraskuuta 2014

tiistai 18. marraskuuta 2014

Mustavalkoinen pelkistys

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi


Pienen Linnun MakroTex-/mustavalkohaasteen aiheena  on yksinkertaisesti Mustavalkoinen.  

Tässä Aaltomaljakko pelkistetyimmillään.


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Marraskuu

Makro-/teemaviikon  haaste on nyt  Marraskuu

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Marraskuussa valoa on enää vähän. Paljon enemmän kuitenkin kuin kuukauden kuluttua. 
Ulos kannattaa silti lähteä; aina voi olla jotain kuvattavaa.