Vihdoin aurinkoa




klikkaa kuva isommaksi

Sateen ja tuulen jälkeen tyyni, aurinkoinen houkutteli ulos, emmekä olleet ainoita.
Koirarannassa oli kuitenkin yllättävän hiljaista, eikä juuri siellä sopivaa leikkikaveria tavattukaan. Elli sai rauhassa kastella varpaitaan.



klikkaa kuva isommaksi

Rantatiellä sitten vastaantulijoita riitti, niin ihmisiä kuin koiria. Aikaa kului kun kaikkia piti tervehtiä ja jäädä vähän juttelemaan (ihmiset) ja haistelemaan (koirat). Elli alkaa vähitellen oppia koirien käytöskoodia: ensin makuulle odottamaan lähestyvää koiraa, sitten kiepsahdus kyljelle ja vatsan paljastaminen osoitukseksi ystävällisistä aikeista, ja jos toinen ei vallan murahda niin sitten pomppu ylös ja halaamaan ja korvia nuolemaan. Elli on toisten koirien suhteen hyvin utelias ja hyvin sosiaalinen.



klikkaa kuva isommaksi

Lopuksi tavattiin vielä hyvä ystävä ja yhdessä mentiin juomaan talon kaakaota paikalliselle terassille. Elliä terassitouhu vielä pelottaa, mutta sylissä siellä oli ihan hyvä istua ja tarkkailla  tilanteita ja ohikulkevia koiria.



klikkaa kuva isommaksi

Uimarannalla riitti väkeä, mutta uimaan uskaltautuivat vain talviuimarit.

klikkaa kuva isommaksi